tiistai 11. tammikuuta 2011

Mouruutusta

Jos tämä keli jatkuu niin hautaudumme ehkä kokonaan hankeen. Supermouruavalle pikkukamulle ei olisi pahitteeksikaan ettei pääsisi pihalle. Katteja on toistaiseksi ehkä ihan riittävästi. Pikkukatti on itsekin vielä niin pieni, että kuinka hän edes tehtailisikaan lisäkatteja. Itse hän on hyvinkin eri mieltä ja erittäin suivaantunut siitä ettei naapurin ah niin ihana herrashenkilö voi tulla vieraaksi juuri näinä päivinä ja miksi ulko-ovet ovat tiiviisti suljettuina. Kattimatikainen vaikuttaa välillä ihan sekopäiseltä ja jopa hänen nauduntaääni on muuttunut. Hän muistaa kertoa jatkuvasti kuinka hänen olisi välttämättä päästävä ulos, mutta valitettavasti elämä on julmaa ja ulko-ovi vieläkin julmempi pysyessään kiinni huomioimatta mirrinmoukua. Tosin sitä moukua ei voi olla huomaamatta. Mourukatti muistaa oven lisäksi kertoa asiansa varpaille, pyyhkeille, ikkunoille, seinille, sohvalle, tuolille, kukille jne... Kukaan ei vaan kuuntele häntä ja hänen tuskaansa. Isomaukulainen on katsonut pikkumourukattia kummissaan... mikä sitä sekottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti